Rakentamistalouden apulaisprofessori Antti Peltokorpi luettelee alan toimijoiden yhteistyöhankkeen tavoitteiksi rakennusalan nostamisen luotettavimmaksi ja turvallisimmaksi toimialaksi sekä houkuttelevaksi toimialaksi nuorille ja ulkomaisille osaajille sekä start upeille. Tavoitteena on lisäksi viedä rakennusalaa kestävän kehityksen kärkialaksi.

Peltokorven mukaan rakentamisen menetelmät eivät ole kehittyneet samaan tahtiin monen muun toimialan kanssa. Myöskään kokonaistuottavuus ei ole kasvanut, koska teknologia on jäljessä muista toimialoista.

– Alan yhteistyömallit ovat onneksi kehittymässä ja hyviä askelia alalla ovat esimerkiksi kuivaketju10, tietomallinnus ja tilaajavastuun paraneminen.

Läpinäkyvä tekeminen tuo luotettavuutta – teknologia nostaa kiinnostavuutta

Pyrkimys entistä läpinäkyvämpään tekemiseen rakentamisen eri vaiheissa tuo luotettavuutta koko toimialalle. Peltokorpi näkee, että vain rakennusalan eri toimijoiden paremman yhteistyön kautta alan mielikuvan parantaminen ja merkittävä tuottavuusloikka ovat mahdollisia. Teknologian parempi hyödyntäminen vetää puoleensa startup-yrittäjiä ja teknologian kehittäjiä.

– Digitaalisten työkalujen kehityksen avulla tavaroiden täsmäpaikannus on mahdollista toteuttaa työmailla. Samoin osaajien houkutteleminen Suomen ulkopuolelta tuo alalle uusia näkökulmia. Meillä on Aalto-yliopistolla hyviä kontakteja ulkomaille ja hiljattain isännöimme muun muassa brittejä työmaan automatisoinnin tiimoilta.

Pahimmillaan ja hieman karrikoituna rakentaminen on tavaran haalimista, työtä hankalissa olosuhteissa ja puutteellisilla tiedoilla. Kun rakentamisen prosessit, olosuhteet, esivalmistus sekä materiaalivirrat kohtaavat ja hankkeen eri sidosryhmät löytävät toisensa, työstä tulee houkuttelevampaa.

– Sillä miten, milloin ja minne materiaalia työmaalla toimitetaan, on suuri vaikutus siihen, miten tehokasta ja sujuvaa asennustyö on. Tämä korostuu tiiviissä kaupunkirakentamisessa, sanoo Peltokorpi.  

Hukka-aikaa kuluu nimenomaan materiaalien etsintään ja siirtoihin. Peltokorpi toteaa, että näihin katvealueisiin on luotava läpinäkyviä malleja, joiden avulla toiminta tehostuu ja sen laatu paranee.

– Näen, että hankkeen tilaajan ja pääurakoitsijan pitäisi ajaa näitä uusia toimintamalleja, suunnitella logistiikkaa ja sitouttaa urakoitsijoita ja toimittajia. Toimitus ja materiaalin hallinta ovat avainasioita sujuvuudessa. Oleellista on tiedon virtaaminen suunnitelmasta. Materiaalivirtoja johdetaan siis tehtävistä käsin, synkronoituna tehtävien aikatauluihin: tiettyyn tehtävään ja tiettynä ajankohtana tarvittavat materiaalit, Peltokorpi painottaa.

Tavoitteena aikataulujen pitävyys ja laatu

Aikataulun pitävyys, laatu ja turvallisuus ovat asiakkaan tavoitteita, mutta viivästykset ovat usein loppukäyttäjän arkipäivää. Kun jostain tulee pulaa tai logistiikka on puutteellista, ongelmat kertautuvat ketjussa. Aalto-yliopistossa on pilotoitu muun muassa toimitilarakentamiseen liittyen softaa, jonka avulla rakennustarvikkeiden täsmäsijainti työmaalla mahdollistuu.

– Uusia projektinjohtosoftia on kehitteillä myös esimerkiksi materiaalinhankintaan. Tärkeä teema rakentamisessa on tietysti kestävä kehitys: jätteen vähentäminen ja kierrätettävyys, niin sanottu lean-kulutus ja -tuotanto. Nämä tulisi ottaa mukaan jo rakentamisen alkuvaiheessa, jolloin päästään hyödyntämään olemassa olevaa siten, että myös ympäristövaikutukset on paremmin huomioitu, Peltokorpi sanoo.

Aalto-yliopisto määrittelee yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa vuosittain tutkimusteemoja ja vie näitä tutkijoiden kanssa eteenpäin.

– Esimerkiksi professori Olli Seppäsen vetämä toimitusjohtajien työryhmä haarukoi niin sanottua rakentamisen ”Trip Advisoria”, 360-palautejärjestelmää ammattilaiselta ammattilaiselle. Toteutuessaan se parantaisi alan luotettavuutta ja kannustaisi avoimuuden kautta jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmä on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, Peltokorpi mainitsee.  

Stark tuo tärkeän näkökulman hankkeeseen

Stark on mukana Building 2030 -konsortiossa tehtävänään katsoa asioita erityisesti materiaalintoimittajan näkökulmasta.

– On tärkeää, että saimme Starkin mukaan projektiyhteistyöhön, sillä materiaalitoimittajaa ei ole aiemmin ollut mukana konsortiossa. Starkin näkyvyys ja kattavuus tässä roolissa on suuri ja se tuo uuden, tärkeän näkökulman yhteiseen pöytään, sanoo Peltokorpi.

Building 2030 -vision avulla halutaan varautua alaan kohdistuviin tulevaisuuden muutoksiin – kuten digitalisaatioon, nopeaan kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen – ja samalla varmistaa, että rakennusalan liiketoiminta on jatkossakin kestävällä pohjalla. Lue: https://www.aalto.fi/fi/building-2030