58 prosenttia vastaajista kertoo, että rahan säästö motivoi heitä energiaremonttiin. Toiseksi suosituin syy on asumismukavuus, jonka mainitsee 39 prosenttia vastaajista. Rahan säästö on siis Suomessa selvästi suosituin syy energiaremonttiin.

– Kustannukset ovat nousseet monilla elämänalueilla kuluvan vuoden aikana, joten on ymmärrettävää, että myös energiaremonteissa motivoi säästöt. Vaikka energiaremontin ensisijainen motivaattori olisikin säästäminen, remontti vaikuttaa myös asunnon arvoon, energian riittävyyteen ja päästöjen vähentämiseen. Energiaremontilla on siis tyypillisesti useita positiivisia vaikutuksia huolimatta siitä, mikä remonttimotivaatioon vaikuttaa eniten, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi muistuttaa.

Vaikka rahan säästö onkin selvästi suurin motivaattori energiaremontteihin, tuloksissa on myös maantieteellisiä eroja. Säästäminen motivoi erityisesti Pohjois-Suomessa, sillä jopa 75 prosenttia pohjoissuomalaisista kertoo rahan säästön motivoivan energiaremonttiin. Vastaava luku eteläsuomalaisten keskuudessa on 55 prosenttia.

 – Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen ero selittyy todennäköisesti muun muassa säähän liittyvillä tekijöillä. Suomen pohjoisosissa lämmityskustannukset saattavat olla talviaikaan todella korkeita, minkä vuoksi kodin energiatehokkuuden parantaminen näkyy nopeasti myös kukkarossa, Päiväniemi toteaa.

Ekologiset syyt eivät juurikaan motivoi suomalaisia energiaremontteihin

EU:ssa valmisteilla olevan energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Siitä huolimatta vain osa suomalaisista kokee ekologiset syyt motivoiviksi, sillä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys motivoivat energiaremonttiin vain 21 prosenttia vastaajista.

– Tutkimuksemme osoittaa ekologisten syiden motivoivan naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Naisista 31 prosenttia kertoo ekologisten syiden motivoivan energiaremonttiin, kun taas miesten keskuudessa vastaava luku on 13 prosenttia. Monien muiden tekijöiden osalta tilanne on huomattavasti tasaisempi, Päiväniemi kertoo.

Esimerkiksi energian riittävyys motivoi sekä miehiä että naisia suunnilleen saman verran. Miehistä 24 prosenttia kokee energian riittävyyden motivoivana tekijänä ja naisista 23 prosenttia.

Kolme faktaa rakennusten energiatehokkuudesta ja -remonteista:

1. Rakennusten energiatehokkuus ilmaistaan luokilla A-G. Luokitus pohjautuu rakennuksen ominaisuuksiin ja energiankulutukseen. Luokituksesta on hyötyä erityisesti vuokraus- tai myyntitilanteissa.
2. Energiaremontin tavoitteena on tyypillisesti parantaa rakennuksen energiatehokkuutta eli nostaa energiatehokkuus seuraavaan luokkaan, laskea energiakustannuksia sekä nostaa kiinteistön arvoa.
3. Energiaremontin voi toteuttaa monessa eri mittakaavassa, sillä energiatehokkuuden parantaminen ei aina vaadi suurta remonttia. Energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi vaihtamalla rakennuksen ikkunat, lisäeristeillä ja -tiivisteillä tai hankkimalla ilmalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun tai maalämmön.

*Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2023 -kysely tehtiin Stark Suomen toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Yhteydenotot ja lisätietoja:

Harri Päiväniemi, toimitusjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 040 643 1800
Satu Otala, viestintäjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 044 475 7483, satu.otala(at)stark-suomi.fi