Rakentamislaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Laki lienee rakennusalan suurin muutos vuosiin, sillä se tulee muuttamaan rakennusten suunnittelua ja rakentamista merkittävästi. Rakentamislailla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, edistämään kiertotaloutta, sujuvoittamaan rakentamista sekä tukemaan rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Rakentamislaki yhdistää rakennus- ja toimenpideluvat sekä toimenpideilmoitukset yhdeksi rakentamisluvaksi. Vuoden 2026 alusta tulee voimaan rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksesta laadittava rakennustuoteluettelo ja ilmastoselvitys, rakennustyyppikohtaiset hiilijalanjäljen raja-arvot sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa.

Vähähiilisyyttä laki edistää vaatimalla rakennuksista ilmastoselvityksen, jossa arvioidaan rakennuksesta syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt ja arvioinnin on katettava rakennuksen koko elinkaari. Rakentamisen kiertotaloutta puolestaan edistetään vaatimuksilla suunnitella ja rakentaa rakennukset pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä. Rakentamisluvan käsittelyyn tuleva kolmen kuukauden takuuaika kannustaa viranomaisia tehostamaan toimintaansa ja parantaa hakijoiden oikeusturvaa. Jatkossa rakentamisluvan hakeminen edellyttää tietomallimuotoisia tai muuten koneluettavia suunnitelmia, mikä tukee rakennetun ympäristön digitalisaatiota ja mahdollistaa suunnitelmien tehokkaamman käsittelyn sekä parantaa tiedon saatavuutta.

Tällä hetkellä rakennetun ympäristön vuotuisista kokonaispäästöistä noin kolmannes syntyy rakennusmateriaaleista, rakentamisesta ja kuljetuksista eli niin kutsutuista tuotesidonnaisista päästöistä. Rakentamislaki tulee lisäämään myös vähäpäästöisten rakennusmateriaalien menekkiä rakennustyyppikohtaisten hiilipäästöjen raja-arvojen myötä. Vähähiilisiä tuotteita käyttämällä rakennushankkeen päästöjä voidaan vähentää merkittävästi verrattuna vastaaviin vakiotuotteisiin ja vähähiilisten ratkaisujen yleistyminen on yksi ilmastotavoitteiden saavuttamisen edellytyksistä. Onkin odotettavaa, että valmistajien tuotekehitystoimet kohdistuvat nopeasti erityisesti päästöintensiivisimpiin rakennusmateriaaleihin kuten teräs, sementti ja betoni, joiden osuus rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä, mutta joiden päästöjä voidaan vähentää vähähiilisten tuotteiden avulla.  Jo nyt useilla valmistajilla vähäpäästöiset vaihtoehdot ovat nopeimmin myynnillisesti kasvavia tuotteita, kun teollisuudessa on kyetty kehittämään vähähiilisiä tuotteita nopealla aikataululla parantamalla tuotantoprosesseja, panostamalla tuotekehitykseen sekä hyödyntämällä kierrätysraaka-aineita. Vähäpäästöisyyttä tukevia tuoteinnovaatioita tullaan varmasti näkemään tulevina vuosina.

Tuotteiden ympäristötiedon merkitys kasvaa ja tämä tulee näkymään rakennustyömailla. Tuotteista laadittavat ympäristöselosteet ovat jatkossa erittäin tärkeässä roolissa rakentamisen materiaalivalintoja tehtäessä. Ympäristöselosteiden ansiosta rakennushankkeessa tiedetään tarkkaan, miten tietyn tuotteen valitseminen vaikuttaa hankkeen hiilipäästöihin. Jos ympäristöseloste puuttuu, laskennassa joudutaan käyttämään yleistä päästötietokantaa ja sen keskimääräisiä arvoja. Kun rakennushankkeen hiilipäästöille aletaan asettaa rakennustyyppikohtaisia raja-arvoja, vahvoilla ovat ne rakennusmateriaalivalmistajat, jotka voivat antaa tarkkaa päästötietoa geneeristen keskiarvojen sijaan. Suunta on oikea ja rakennusala tarjoaa kasvumahdollisuuksia vähähiilisten ja kiertotalouspohjaisten rakennustuotteiden valmistajille. Stark tukee asiakkaitaan uusissa vaatimuksissa tarjoamalla jatkossa varastovalikoimaan kuuluvien tuotteiden ympäristötietoja sekä hankekohtaiset hiilijalanjälkiraportit.