Rakennusalalla työturvallisuus, ympäristövastuu ja jatkuva parantaminen eivät ole vain vaatimuksia, vaan edellytyksiä menestykselle nyt ja tulevaisuudessa. Starkissa tänä keväänä toteutettu ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmän sekä ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän määräaikaisauditointi tarjosi meille jälleen arvokkaan tilaisuuden tarkastella toimintaamme ulkopuolisen silmin ja vuorovaikutteisesti. Ennen kaikkea auditointi antoi hyviä ajatuksia edelleen kehittämiseen.

Ulkopuolinen auditointi on oppimisen ja oivaltamisen paikka. Kun yrityksen prosesseja ja toimintamalleja tarkastelee riippumaton asiantuntija, avautuu näkymä, jota emme välttämättä itse jokapäiväisissä tehtävissämme ja arjen kiireessä huomaa. Auditointia ei mielestäni pidäkään kokea testitilanteena, jossa etsittäisiin virheitä, vaan se on kuuntelemista, havainnointia, rakentavaa keskustelua ja vuorovaikutusta. Se tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Tavoitteena on tunnistaa ja huomata asioita, jotka auttavat meitä tulemaan paremmiksi. Auditointi on siis yksi johtamisen työkalu.

Tällä kertaa ISO-auditointiin osallistui iso joukko eri toimintojen henkilöitä pääkonttoristamme ja viiden yksikkömme henkilöstöä. Auditointipäivien aikana nousi esiin useita vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä. Erityisesti kiitosta sai tapamme osallistaa työntekijöitämme riskien arviointiin. Riskien arvioinnissa tärkeää on kaikkien asianosaisten tietojen hyödyntäminen, yhteistyössä ideointi ja pohtiminen.  Tärkeää onkin, että mukana on erilaisissa tehtävissä toimivia ihmisiä, jolloin asioita tarkastellaan useista näkökulmista. Kun jokainen työntekijä tuntee vastuunsa ja pystyy avoimesti tuomaan oman näkemyksensä ja tietämyksensä esiin, syntyy yhteinen turvallisuuskulttuuri ja todellinen mahdollisuus toteuttaa jatkuvan parantamisen mallia. Auditointiin osallistuminen harjaannuttaa henkilöstöämme myös työympäristön tarkkailuun, mikä tukee proaktiivisuutta ja varautumista. Riskien arvioinnin systemaattisuus ja sen pohjalta suunnitellut konkreettiset toimenpiteet kertovat siitä, että emme tyydy vain havaitsemaan haasteita, vaan myös ratkaisemme niitä. Kiitosta saimme myös siitä, että ilmastonmuutos on huomioitu entistä vahvemmin ympäristötavoitteissamme.

Auditointi nosti esiin myös kehityskohtia, jotka otamme vastaan avoimin mielin. Riskien tunnistamisen rinnalle tarvitsemme vahvempaa panostusta mahdollisuuksien näkyväksi tekemiseen, eli huomion kiinnittämistä siihen, mitä voimme tehdä paremmin, tehokkaammin tai innovatiivisemmin. Henkilöstömme aktiivinen osallistuminen on tässäkin avainasemassa, ja haluammekin jatkossa kannustaa työturvallisuushavaintojen rinnalla ympäristöhavaintojen entistä aktiivisempaan keräämiseen yksiköistämme. Lisäksi paikallisten näkökohtien huomioiminen kaipaa vahvistamista.

Jatkuva parantaminen käsitteenä saattaa kuulostaa etäiseltä, mutta kyse on lopulta käytännönläheisistä oivalluksista sekä kyvystä ja uskalluksesta kyseenalaistaa. Olennaista on hahmottaa kokonaisuus, etsiä juurisyyt ja rohkeasti tarttua nykyisen toimintatavan ongelmakohtiin. Kyse voi olla prosessihaasteesta, tekniikasta tai järjestelmien rajoitteista, tiedonkulusta, ohjeistuksesta tai työnjaosta. Parantamisen ytimessä on luotettava tieto, jolloin toimenpiteet myös kohdistuvat oikeisiin asioihin. Sen lisäksi jatkuvassa parantamisessa on osattava havainnoida heikkoja signaaleja, joiden merkitys korostuu ennaltaehkäisyssä.

Kehittyminen lähtee avoimuudesta ja halusta vastaanottaa palautetta sekä rohkeudesta kokeilla ja oppia virheistä. Auditointi toimii meille työkaluna, joka auttaa tunnistamaan sekä omat vahvuutemme että kehityskohteemme. Parhaimmillaan auditoija voi tarjota meille parannusehdotuksia, jotka tukevat yrityksemme tarpeita ja tavoitteiden saavuttamista. Auditointiraporttiin kirjatuista havainnoista, hyvistä käytännöistä sekä parannusehdotuksista pääsemme suunnittelemaan toimenpiteitä, joiden avulla voimme rakentaa entistä vastuullisempaa, turvallisempaa ja kestävämpää toimintaa.