Starkissa on saatu taas valmiiksi vastuullisuuden yksi vuoden tärkeimmistä vaiheista: vastuullisuusraportoinnin tiedonkeruu. Samalla kun kokoamme yhteen kuluneen tilikauden tietoja, rakennamme myös perustaa tuleville päätöksillemme. Vastuullisuusraportointi nähdään joskus ulkoisena velvoitteena tai sääntelyn edellyttämänä harjoituksena, mutta käytännössä sen suurin arvo syntyy paljon ennen raportin julkaisemista - raportointi tukee ennen kaikkea tiedolla johtamista.

Liiketoimintaympäristömme muuttuu nopeasti. Asiakkaat, sijoittajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät odottavat entistä enemmän tietoa yritysten vastuullisuudesta. Samalla vastuullisuuteen liittyvien päätösten vaikutukset ulottuvat yhä syvemmälle liiketoimintaan. Siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan laadukasta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Ilman faktoja on vaikea tunnistaa, mihin kannattaa panostaa, mitä riskejä on hallittava tai missä piilevät suurimmat mahdollisuudet.

Vastuullisuustiedon kerääminen ei ole yhden henkilön tai yhden tiimin tehtävä. Tieto syntyy eri puolilla organisaatiota ja sitä kerätään useista lähteistä sekä useilta vastuuhenkilöiltä. Juuri siksi tiedonhallinnan merkitys korostuu. Vastuullisuustiedon tulee olla seurattavissa samalla tavalla kuin mikä tahansa muu liiketoiminnan kannalta olennainen tieto. Kun data on koottu yhteen ja helposti analysoitavaa, siitä tulee aidosti johtamisen työkalu.

Raportoinnin yksi tärkeimmistä hyödyistä on olennaisten teemojen tunnistaminen. Kun tietoa tarkastellaan järjestelmällisesti, voidaan tunnistaa, missä olemme onnistuneet, missä on kehitettävää ja mihin resursseja kannattaa kohdentaa seuraavaksi. Faktapohjainen lähestymistapa auttaa priorisoimaan toimenpiteitä ja samalla se vähentää riskiä tehdä päätöksiä oletusten tai yksittäisten havaintojen perusteella.

Tiedolla johtaminen edellyttää myös sitä, että mittarit ja avainluvut valitaan huolella. Kaikkea mahdollista dataa ei kannata kerätä vain keräämisen vuoksi. Olennaista on tunnistaa ne mittarit, jotka aidosti kertovat liiketoiminnan vaikutuksista, riskeistä ja kehityksestä. Mittareiden tulee tukea strategiaa ja auttaa seuraamaan tavoitteiden etenemistä. Yhtä tärkeää on varmistaa, että tietoa kerätään oikealla tasolla. Liian yleinen tieto ei tue käytännön päätöksentekoa ja tarpeettoman yksityiskohtainen tieto voi puolestaan vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista.

Kerätyn tiedon todellinen arvo syntyy kuitenkin vasta silloin, kun sitä hyödynnetään päätöksenteossa. Jos raportointia tehdään vain raportoinnin vuoksi, menetetään suuri osa sen potentiaalista. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehitystoimenpiteitä, vertailla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja arvioida niiden vaikutuksia. Samalla voidaan löytää päästösäästöjen lisäksi myös kustannussäästöjä, tehokkuutta parantavia käytäntöjä sekä tunnistaa riskejä jo ennen niiden toteutumista.

Yksi keskeisimmistä vastuullisuusraportoinnin osa-alueista on ilmastovaikutusten mittaaminen. Tämän vuoksi seuraamme ja raportoimme Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -päästöjä. Näin pystymme muodostamaan kokonaiskuvan toimintamme ilmastovaikutuksista ja tekemään päätöksiä koko arvoketjun näkökulmasta. Erityisen tärkeä rooli on Scope 3 -päästöillä, jotka syntyvät oman toimintamme ulkopuolella esimerkiksi hankintaketjussa, tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa ja kuljetuksissa. Scope 3 -päästöjen mittaaminen auttaakin meitä ymmärtämään koko arvoketjuamme aiempaa syvemmin. Samalla opimme paremmin tuntemaan tuotteidemme raaka-aineiden alkuperää, tunnistamaan suurimmat päästölähteet sekä arvioimaan vaihtoehtoisten materiaalien, tuotteiden ja toimittajien vaikutuksia.

Raportoinnin merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Sääntely lisääntyy edelleen, mutta samalla lisääntyy myös tarve ymmärtää liiketoiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia entistä kokonaisvaltaisemmin. Siksi ESG-raportointi kannattaa nähdä ensisijaisesti johtamista tukevana toimintona. Se auttaa tekemään parempia päätöksiä, suuntaamaan resursseja oikein ja rakentamaan muutoksiin kestävää liiketoimintaa.