Tulevaisuudessa vastuullisuusvaatimukset tiukkenevat ja yritysten toimintaedellytykset tulevat muuttumaan. Rakennusalalla suurin muutos vuosiin lienee uusi rakentamislaki, joka tulee muuttamaan rakentamista ja rakennusten suunnittelua merkittävästi. Lain tavoitteena on edistää rakentamisen laatua ja kestävää kehitystä ja se koskee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Rakentajilta edellytetäänkin jatkossa uutta osaamista ja valmiuksia ̶ rakennushankkeen elinkaariarviosta tulee bisneskriittinen asia, josta täytyy olla perillä.

Laki edellyttää rakennuslupavaiheessa ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimista ja toimittamista viranomaiselle digitaalisessa muodossa osana lupaprosessia, lisäksi rakennustyyppikohtaiset hiilijalanjäljen raja-arvot tulevat osaksi rakentamista. Materiaaliselosteessa eritellään hankkeen materiaalit rakennusosien, materiaalityyppien ja niiden alkuperien mukaan. Ilmastoselvityksessä puolestaan eritellään rakennuksessa käytettyjen resurssien päästöt elinkaaren eri vaiheissa. Näiden laatiminen edellyttää rakennusliikkeiltä tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien kanssa. Lain myötä rakennuskustannukset saattavat nousta lyhyellä aikavälillä, kun rakentajat investoivat uusiin työkaluihin, prosesseihin, osaamiseen tai ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin.

Stark on aloittanut valmistautumisen uusiin vaatimuksiin, vaikkakin tarkkojen asetusten puuttuminen tekee valmistautumisesta vielä tällä hetkellä haastavaa. Stark tulee tarjoamaan asiakkailleen varastovalikoimaan kuuluvien tuotteiden ympäristötietoja sekä hankekohtaiset hiilijalanjälkiraportit. Kattavan tuotetiedon keräys ja asiakasraportoinnin kehittäminen ovat siis jo käynnissä.

Toinen alamme toimintaan merkittävästi vaikuttava säädös on metsäkatoasetus, jonka soveltaminen alkaa vuoden lopussa. Suomea koskevien kansallisten linjausten ja asetusten laatiminen on käynnissä ja esityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Metsäkatoasetuksella pyritään minimoimaan metsien tilan heikkenemistä ja metsäkatoa. Jatkossa jokaisen puupohjaisen tuotteen osalta on osoitettava, ettei siihen tarvittavan raaka-aineen korjaaminen ole aiheuttanut metsäkatoa. Puutuotteiden alkuperää ja toimitusketjua koskevan tiedon lisäksi toimijoiden edellytetään keräävän maantieteelliset koordinaatit maa-alueista, joilta kyseiset tuotteet on korjattu. Järjestelmä koostuu tietojen saannista, riskinarvioinnista ja riskien vähentämisestä.

Metsäkatoasetuksen tavoite on ehdottoman tärkeä – meidän kaikkien tulee edistää ja tukea metsien kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Kasvavat ja terveet metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voimme korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja niistä valmistettuja tuotteita. Lisäksi kasvavat metsät toimivat tärkeinä hiilinieluina. Tällä hetkellä metsäkatoasetukseen liittyy kuitenkin vielä enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia, ja se sisältää varsin yksityiskohtaista sääntelyä ja epäselviä kuvauksia siitä, kuinka vaatimukset toteutetaan käytännössä. Toivottavasti metsäkatoasetuksen lopullisissa linjauksissa päästään mahdollisimman järkeviin toimintamalleihin ilman, että toimitusketjun toimijoiden hallinnollinen taakka kohtuuttomasti lisääntyy, ettei toimitusketjussa tehdä päällekkäistä työtä, ettei sidota lukuisia henkilöresursseja manuaaliseen raportointiin ja ettei kansallinen kilpailukykymme heikkene.  Suomen metsissä asiat ovat monella tapaa hyvällä mallilla ja kestävästi hoidetut metsät tuovat Suomeen hyvinvointia laaja-alaisesti.